Maratonista on nyt aikaa reilu viikko, ja pahin pettymys on poistunut. Maratonviikon treenit menivät hyvin, ja kaikinpuolin olo oli hyvä ja luottamus omaan kuntoon oli kova.
Juoksu lähti verkkaisesti liikkeelle, alkukilsat mentiin n. 3.45/km vauhtia eli erittäin maltillisesti. Vauhti alkoi parantumaan heti kasin jälkeen ja vauhti parani 3.30 tuntumaan. Oma juoksu kulki erinomaisen hyvin, voin sanoa että jalat oli paremmat kuin missään kisassa aikaisemmin. Vähitellen joukkoon alkoi tulla harvennusta, väli 8km -21.1km (puolimatka 1.15,10), mentiin 3.28 vauhtia ja oma juoksu oli edelleen erittäin helppoa. Tässä vaiheessa kaksikko Kiprukui/Keihänen olivat karanneet ja olivat varsinaista pääjoukkoa n. 150m. edellä.
Matka jatkui hyvävoimaisena ja 30km kohdalle tultiin edelleen 3.30 vauhtia. Tässä vaiheessa kärkikaksikko oli reilun minuutin edellä, kolmantena juossut Timo Roivas oli kolmikkoa (Luoto,kero, Partanen) n, 70m edellä. Ohitimme Roivaksen 33.5km kohdalla, tässä vaiheessa kehossa tuntui pientä väsymystä, kuitenkin fiilis oli edelleen sellainen että vauhtia pystyn kiristämään. Matkan aikana ajattelin että 37km kohdalla kiristän vauhtia ja taistelen tosissani kolmannesta sijasta. 35km juoma-aseman jälkeen jaloista kuitenkin hävisi nopeasti voimat, kilometri myöhemmin peli oli minun osalta pelattu ja vauhti alkoi taistelusta huolimata putoamaan. Ensin karkasi Luoto ja sen jälkeen Kero, joka yritti tsempata minua uudelleen vauhtiin mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. Vauhti tippui ja samalla hävisi myös taistelumieli, keskeytyskin oli lähellä koska tiesin että tavoite ei tule toteutumaan. Juoksin kuitenkin maaliin, loppukilsat meni n. 4min/km vauhtia ja viimeisen kilometrin aikana sijoille 5/6 juosseet Saarikoski/Jokela ohittivat minut. Loppuaika oli 2.32,46 ja maalissa fiilikset olivat erittäin pettyneet.
Ehkä kunto ei sittenkään ollut sellainen kun kuvittelin, kunto vain loppui 36km kohdalla.
Blogin tavoite ei toteutunut!
Minun maratonennätykseksi jäi 2008 juostu 2.25,35 Tulevaisuudessa juoksen edelleen kisoja mutta ajat tulevat olemaan selvästi heikompia, eli vähitellen siirrytään enemmän kuntoilupuolelle.
Mutta edelleen on olemassa erittäin kunniakas ja arvostettu Karhun avausosuus, jota kannattaa tavoitella;) Ja juhannuksena Savulenkin rautakanki. Ja tietenkin syksyllä monta erinomaista maratonia......
VastaaPoistaNiin ja 2012 WMA JKL...never say never.
VastaaPoistaKarhuun keväällä lähden, jos vain mahdun joukkueeseen!
VastaaPoistaKyllä nyt jonkinlainen taso pysyy jos nelisen kertaa viikossa lenkkeilee, kympillä ehkä 35-36min.
Ehkä myös veteraanikisoihin 2012, kuitenkin hitaampana ja painavampana :)
Terve!
VastaaPoistaYmmärrän kyllä tuon maratonpettyneisyyden. Olen seurannut sun blogia ja harjoittelusi meni niin hyvin koko kesän, että olin aivan varma että vedät Joutsenossa 2.25 ja olet mitaleilla. Koko valmistutumisjaksosi viimeisten kuukausien aikana oli kuin suoraan maratonkeskittyneisyyden oppikirjasta. Harjoittelit kovaa, mutta silti järkevästi. Vähän samalla tavalla kuin ennen Frankfurtin ennätysjuoksuasi, jota ennen olin varma, että vedät reilusti alle 2.30 ja näin myös tapahtui.
Tänä vuonna harjoittelusi sujui vähintään yhtä hyvin. Kaikki tähtäsi maratonille täydessä maratontähtääväisyydessä. Ilmeisesti on kuitenkin niin, että jos harjoittelu ennen maratonia sujuu LIIAN hyvin, maraton ei suju hyvin. 2.32 ei tietenkään ole huonosti, mutta siihen nähden mitä olet vedellyt reeneissä (esim. se 20 km, jossa eka 15 km oli 3.30-loikkaa ja viimeinen vitonen 16.47) ei ole oikein maratulos suhteessa siihen. Reenien peruseella mies oli pullollaan maratonvauhtikestoa, pitkiä lenkkejä oli vedetty riittävästi, nopeus oli riittävää (alimatkan kisat kulki + tonnin vedot helposti kolmeen minuuttiin), mutta silti maratonilla iski kulkemattomuus. Tässä piilee juuri lajin raakuus: vaikka kaikki olisi mennyt puikkareihin, mikään ei ole koskaan varmaa ennen kuin maalilinja on ylitetty. Ei muuta kuin hyviä lenkkejä miehelle jatkossa ja onneksi sulla on vedettynä se 2.25. Se antaa aika hyvän suojan maratonpettyneisyyttä vastaan.
Avausosuus vaatii ainakin hieman reippaampaa vauhtia;) Onneksi joukkue valitaan vasta viikkoa ennen karsintajuoksussa ja silloin M.Partanen vetelee 3.15 kilsoja.....
VastaaPoistaTerve Z!
VastaaPoistaKyllä se syö miestä kun harjoittelee hyvin, kaiken pitäisi olla kunnossa ja tuloksena heikko juoksu.
Itse maraton on kuitenkin loppuhuipennus, ikään kuin lopputyö. Matka maratonille on myös mahtava, edeltävien kuukausien kova kestävyysharjoittelu antaa paljon. Päivittäisen tekemisen tuoma hyvänolontunne on jotain sellaista, mitä ei voi toiselle selittää, se on koettava itse. Lenkit pakkasessa/räntäsateessa/helteessä ovat joskus vaikeita, mutta aina olo lenkin jälkeen on mahtava.
Tsemppiä myös sulle tuleviin koitoksiin.
Carlos: Jos joukkueeseen mahdun niin mukaan lähden. Ei taida neljällä viikkolenkillä mennä 3.15 vauhtia :)
Lahjattomat harjoittelee.....
VastaaPoistaOlen myös Marko seurannut harjoitteluasi, ja hattua täytyy nostaa kuinka kovia reenejä pystyt tekemään yksikseen. Sulla on sitä tarvittavaa kovuutta. Syksyn valmistavat kisat menivät myös hyvin, mutta valitettavasti loppuhuipennus ei ollut toivottu. Yllätykseksi alussa mentiin aika kevyttä vauhtia. Vauhdin lisäys ei ole koskaan helppoa ja saattaa syödä polttoainetta liikaakin.
VastaaPoistaTsemppiä jatkoon! :Miika:
Kiitos Miika!
VastaaPoistaLenkkeilyä jatketaan edelleen, nyt vain ennätysten tavoittelut ovat ohi.
Tsemppiä sulle harjoitteluun!!!